Historiaa

Asutushistoriaa

Ensimmäiset jäljet asutuksesta Kuohenmaassa ovat kivikaudelta tuhansien vuosien takaa. Halkohaavan ja Roineen yhdistävän joen varsi on ollut asuttu jo kivikaudella. Kallioniemen tilalta on löytynyt kaksi kivikautista asuinpaikkaa. Pysyvä asutus tänne kymmenen kylän takamaalle, jota jo sadan vuoden ajan on kutsuttu Kuohenmaaksi, alkoi muodostua 1800-luvun alkupuolella. Takamaa alkoi muuttua 1900-luvulle tultaessa itsenäisemmäksi, kun torpparit ja muut vuokralla asuneet saivat ostaa maan itselleen.

Koulunkäynti Kuohenmaassa

Kuohenmaassa toimi kiertokoulu 1880-luvun lopulla. Varsinainen Kuohenmaa kansakoulu perustettiin vuonna 1910. Eräs koulu-asiaa aktiivisesti ajanut henkilö oli Juho Saarinen, jota kutsuttiin jopa Kuohenmaan kuninkaaksi. Sama mies oli perustamassa myös Kuohenmaan nuorisoseuraa, joka oli kylän ensimmäinen yhdistys. Koulu toimi vuodet 1910-1919 nykyisen Kampparin (Mäntylinnan) pihapiirissä.
Kuohenmaan kansakoulun koulurakennus valmistui vuonna 1920 helmikuussa. Koulu toimi kyseisessä rakennuksessa vuosina 1920-1971 eli 51 vuoden ajan.Enimmillään koulussa oli noin 40 oppilasta. Kuohenmaan kansakoulu tuli tunnetuksi hiihto-ja pesäpallomenestyksestään. Tästä menestyksestä ovat muistona kiertopalkintotaulut ja pokaalit Kuohenmaan koulun vitriinissä ja seinillä. Opettajina pisimpään toimivat  Väinö Konila lähes 40 vuotta ja hänen jälkeensä Anna Heino neljän vuoden ajan.  Vuodesta 1955 opettajina toimi opettajapariskunta Pentti ja Kaarina Okkonen aina koulun lopettamiseen saakka eli vuoteen 1971. Tämän jälkeen oppilaat siirrettiin Liuksialan alakouluun. Koulurakennuksen yläluokka jäi kyläläisten käyttöön ja opettajien asunto ja alaluokka olivat vuokralaisen, taiteilija Veikko Pitkäsen käytössä.

Tie Kuohenmaahan

Kuohenmaa sijaitsi tiettömän taipaleen takana varsin pitkään.Enimmäkseen kuohenmaalaiset asioivat Valkeakoskella, koska sinne oli helppo yhteys vesiteitse. Kesäisin kuljettiin veneellä ja talvisin hevosella jäitä pitkin.Varsinaisia kirkkoveneitä Kuohenmaassa on ollut ainakin kaksi:Uitinkalliossa ja Korisevassa.
Kuohenmaata pidettiin pitkään pitäjän syrjäkulmana, koska se oli ilman maantieyhteyttä. Tiehanke eteni hitaasti vuoden 1913 Pirttiniemessä pidetyn kokouksen jälkeen sai odottaa vuoteen 1920, jolloin aloitettiin ensimmäisen pätkän raivaus. Maantieyhteys toteutui vihdoin Kangasalan kunnan alueella vuonna 1922.Lopullinen yhteys Painon kylän kautta Valkeakoskelle saatiin valmiiksi vuonna 1935. Ensimmäinen auto nähtiin Kuohenmaan tiellä kesällä 1925, kun vietettiin Kuohenmaan Nuorisoseuran rakennuttaman Paviljongin vihkiäisjuhlaa. Maantie 310 perusparannus tehtiin niin, että Kuohenmaahan tietyöt etenivät vuonna 1989.Suurin yksittäinen työ oli Kokovuoren kallioleikkaus.Uutta asfalttitietä päästiin ajamaan syksyllä 1990.